Harmittaa, tuo on niin hyvä kassi. Tilava, juuri täydellinen. Se mukautui selkään hyvin, ymmärrätkö, hyvä lukija, mitä tarkoitan? Toivottavasti, en nimittäin aijo selittää enempää. Se oli myös kallis. Aivan liian kallis pojalle, jolla ei ole rahaa mihinkään.
Asiasta viidenteen. Voiko joku ostaa minulle kännykän? Kännykkäni hajosi. En oikeastaan tajua mitä edes tapahtui. Siis. Ensin käynnistysnappula hajosi. Se oli päällä kuitenkin. Sain pidettyä sitä monta päivää auki. Mutta sitten, kohtalokkaana kotsan (kotitalouden) tunnilla se sammui. Enkä ymmärrä miksi. Mutta, sain sen silti päälle, hehe, enpäs kerro miten. Sitten se sekosi lopullisesti. Soitin kaverilleni, että missä hän on. Mutta, puhelin ei loppunut. Painoin punasta luuria, ei millään loppunut. Kaverinikin painoi, ei loppunut. Se oli jotain järkyttävää. Sen jälkeen kaverini otti akut irti omasta kännykästään, koska minä en tietenkään voinut, ymmärrätehän miksi. Noh, kun hän käynnisti sen, se loppui, mutta silti minun kännykkäni näytti, että puhelu on menossa. Se oli jotain outoa. Noh, minun oli pakko ottaa akut irti, sillä en voinut ottaa riskiä, jos vaikkapa tulisi laskua. Siihen loppui sinisen kännykkäni tarina...
Minulla on muuten tulossa tutkimus vielä sitruunasta ja sen vaikutuksista hiuksiin, mutta ei siitä sen enempää. Saatte tietää (ehkä) jo ensi viikonloppuna ; ) Aijon näet silloin tehdä sen, jos aurinko vain suostuisi paistamaan.
... (Jäätävä lopetus : D)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar