Kesää järkyttävät asiat

"Voi ItQParQ Viils Viils Angst Angst" Sisäpiirijuttua.
Hoh, enpäs ole kirjoitellut vähään aikaan kunnolla. Kertaillaan nyt tapahtumia.

Olen ollut koko viime viikon päivärippikoulun isosena. Raskainta tästä teki se, että juuri maanantaina tulin riitoihin hyvien ystävieni kanssa. Mutta kaikki on nyt helpottuneita, sillä asia sovittiin jo. Oikeastaan tämä riita taisi lähentää meitä. Saimme tietää toisistamme taas aivan uusia asioita. Pelasimme ns. tutustumisleikkiä, sillä riidassa oli yksi osatekijä se, että emme tunne toisiamme tarpeeksi hyvin. Ette ymmärrä varmaankaan, miten siitä voi syttyä riita, mutta kun tuohon lisää vielä vainoharhaisuutta, todella ison väsymyksen ja väärinymmärrettyjä sanoja, riidasta syntyy suuri.

Menetin myös skootterini. Sitä ei voi korjata enää. Tai voisi, mutta korjaus maksaisi saman verran kuin uusi skootteri. Porukat ovat aivan raivoissaan minulle. En edes tiedä, mikä siihen nyt meni. Tämä on vain niin raivostuttavaa, että olen nyt niin riippuvainen vanhempieni / veljeni / 18-vuotiaiden kavereideni menoista, että pääsen jonnekkin / tapaamaan ystäviäni. Lähimmälle kaverille on n. 10 kilometriä ja siihen vielä lisätään n. 10 kilsaa, missä kaikki asuvat. Okei, en ole täysin varma kilometrimääristä, mutta luulen niin.

Buaahaa, otin sen värinpoiston. Oikeastaan otin sen heti koulujen loppumisen jälkeisenä sunnuntaina. Laitoin ne molemmat päähäni. Näistä tuli hieman kellertävät. Alussa olin sitä mieltä, että äkkiä lisää tai vastaavaa. Olen alkanut pitämään näistä, en tahdo tehdä näille enää mitään. En haluaisikaan enää "värittömän" vaaleita, vaan nämä kellertävät ovat juuri kivat. Ja tiedoksenne, eivät nämä ole mitään kirkkaankeltaiset, mutta on näissä hieman kellertävyyttä. On muuten oikeasti todella jännän näköinen, kun minulla on nyt jo aika paljon rusketusta. Olen alkanut pitämään itsestäni tämän hiusvärin myötä. Hyväksyn itseni mukisematta. Tätä kokonaisuutta pilaa vain se, että kun pelasimme tutustumisleikkiä, olimme kolme tuntia ulkona ja tietenkään en laittanut aurinkorasvaa. En taaskaan ajatellut mitään. Ette voi ymmärtää tätä, mutta silloin oli KYLMÄ ilma. Ja minulla oli takkikin päällä, eikä aurinko tuntunut ottavan yhtään lämpöä iholle. Mutta silti kasvoni paloivat. Palanut iho on tuskaa.

Hohhoijaa. Joudun lukemaan tekstejä "pikkuisten" konfirmaatiomessussa. Minua ärsyttää, että minulle laitettiin ne vain, eikä minulta kysytty mitään. Pakko se sitten on. Taas tulee tämä ärsyttävä vaatemiettiminen. Laitan varmaan vain mustat farkut ja valkoisen kauluspaidan. Jos se ei riitä kirkon työntekijöille, ei voi mitään. En ala laittamaan sitä puvun takkia, sillä tiedän että kirkossa tulee olemaan ihan hirvittävän kuuma. Hohoh, jos se puku olisi pakollinen, kirkon työntekijät heittäisivät minut pihalle, enkä joutuisi lukemaan tekstejä. Buahaaaa, mikä suunnitelma. : DD