Haikeeta, katoin salkkareita, ja siinä kun Peppi ja Niko oli eroamassa, niin Niko katto sitä kuvaa, missä ne oli vierekkäi ja hymyili. Jotenki aloin miettimää ja yht äkkiä kattomaa mun koneen kuvia. Samanlainen näkymä koneessa, paitsi että mulla ei ole sellasia kuvia.
Haikeeta ajatella, että mulla ei oo mun kavereista mitään sellasia kuvia, joista näkyy ilo. Mä haluun teinikuvia, paljon. Mutta mulla ei ole sellasia. Masentavaa. Tai ehkä se on iha hyväki asia, koska mä en osaa hymyillä sillai, etten näyttäis ihan oudolta. Mut nyt mä otin tavotteen, että haluan mun KAIKISTA ystävistä kuvia, joita voin sit angstissa miettiä, että "noin hauskaa oli joskus." Se piristää mielettömän paljo, ku kattoo vanhoja kuvia. Eli jos joku liveystävä näkee tän, varautukaa vapaa-ajalla. :D
Mut tosi kiva, mä oon kipee. Oksettaa niin *******sti... Tää on iha hirveetä. Mikään ei pysy vatsas. tosi kiva. "Vapaaehtosesti" ahdistukseen oksentamine ei tunnu todellakaan tältä, vaan tää on jotain tosi tuskaa.
måndag, oktober 11, 2010
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Heippa.
SvaraRaderaTiedän myös tuon haikeuden tunteen, koska itse en myöskään omista koneella varmaan ainuttakaan yhteiskuvaa kavereitteni kanssa, vaikka tahtoisin. Tai tottahan mä omistan, mutta en ainuttakaan nykyisten kavereittenkaa. Kaikki kuvat ovat ystävistä joiden kanssa ei olla enään tekemisissä, jotka ovat unohtaneet. Ja suuri haikeus tuleekin siitä kun eksyy katselemaan niitä vanhoja kuvia, kun tietää ettei siihen samanlaiseen tilanteeseen ole paluuta, juuri niiden silloisten ihanien ystävien seurassa. Mutta sisältäväthän ne monia iloisia muistoja jokainen.
Toivon että, saat toteutettua suunnitemlmaasi, ja saat ihania yhteiskuvia kavereidesi kanssa. (:
Eikä oli yhtään kiva, että olet kipeenä, ja suuresti parntumisia. (: